perjantai 16. tammikuuta 2009

Syntymäpäiväyllätys

Limppusellani oli syntymäpäivät, ja minä halusin juhlistaa niitä sellaisella iltapalalla, mikä saisi Limpun oikein onnelliseksi. Nakkilajitelma tehosi - herkkuateriaa on muisteltu vielä viikko synttäreiden jälkeen suu messingillä.


Nakkilajitelmaan kuului kolme erilaatuista nakkia: Snellmanin bratwursti, Pajuniemen Pehtoorin nakki ja Wigrenin herkkunakki. Bratwursti on aina bratwursti (eli herkkua), ja meidän molempien nakkisuosikki oli Wigrenin herkkunakki. On se näemmä pärjännyt aika hyvin makutesteissäkin... Henkilökohtainen nakkisuosikkini kautta aikojen on muuten Kivikylän Wanhanajan nakki, jota saa mökkituliaisena maaseudulta. Helsingissä olen siihen kyllä törmännyt Hakaniemen hallissa ja jopa S-marketissa, mutta harvinaisena mökkeilyherkkuna ja tuliaisena siihen ei ainakaan pääse kyllästymään.

Nakkilajitelman ohessa tarjosin kahta sorttia perunasalaattia ja hapankaalia. Italialaisessa perunasalaatissa oli perunaviipaleiden lisäksi artisokansydämiä, aurinkokuivattua tomaattia ja kirsikkatomaatteja, ja maustamassa aurinkotomaattien öljyä ja valkoista balsamicoa. Herkullista oli, mutta vielä paremmin nakkilajitelman kanssa sopi perinteisempi perunasalaatti suolakurkulla, kapriksilla, punasipulilla ja sinapilla. Hapankaalin tarjosin lämmitettynä sekä smetanan kera että ilman. Nam.

Nakkilajitelman kruunasi sinappipaletti: Turun strong, Auran hunajainen juhlasinappi, Wigrenin special sekä yksi mieluisa saksantuliainen, sinapinsiememistä karkea ja makea aito baijerilainen. Baijerilainen senf on mielestäni parasta mahdollista sinappia makkaran kanssa, ja kaikille Münchenin matkaajille annan kuuman vinkin: weisswurstin kanssa kannattaa pyytää tuplasinappi (ja tietysti weissbier).

5 kommenttia:

Maanis kirjoitti...

Mahtavaa Mullu! Kiva, että sinappi maistuu/maistui :O). Aion höpöilyjesi innottamana tehdä huomenna ruokaa! uunissa! Lisäksi aion tehdä tänä vuonna nakkikeittoakin. Henkilökohtainen uuden vuoden lupaukseni on tehdä tänä vuonna myös lihapullia. Otetaan vaikka kisa, kuka tekee parhaimpia. Mitenköhän sitä mittaisi? Vitsi, että kisaaminen motivoikin. hih. Hyvää ruokahalua kaikkeen. Huomenna aion ainakin tehdä pannukakkua Hansun tuomasta maidosta ja sitten mulla on kaksi pieneksi pilkottua punasipulia, enkä tiedä mitä niillä voi tehdä. Ehkä sipulipiirakkaa? Niin pyllystä, että paijerissa ei saa mistään mitään sunnuntaina. Ei kai piirakka pelkästä sipulista synny. Guuglaankin tästä reseptiä. moro.

Maanis kirjoitti...

http://nami-nami.blogspot.com/2006/01/upside-down-onion-pie.html

Ehkä hei tällanen! Ei mulla oo sinihomejuustoa, mutta muuten löytyy melkeen kaikkea ja noista sipuleista olisi päästävä tai maailma tuhoutuu. Ei mulla tollasta vuokaakaan, mutta minähän olen innovaattori. jihuu

Maanis kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Maanis kirjoitti...

Eiku mä teen tällä:

SIPULIPIIRAKKA


UUNIPELLILLE: 4 DL MAITOA
1 TL SUOLAA
½ PKT HIIVAA
6-7 DL JAUHOJA
75 G RASVAA

LIOTA HIIVA KÄDENLÄMP. MAITOON. LISÄÄ SUOLA, JAUHOT JA RASVA.



6-8 SIPULIA
3 RKL ÖLJYÄ
1 DL VETTÄ
1 LIEMIKUUTIO TAI FONDIA
MUSTAPIPPURIA
100 G SINIHOMEJUUSTOA
1 PRK SMETANAA
2 DL JUUSTORAASTETTA


HAUDUTA SIPULIT HYVIN ÖLJYSSÄ. LISÄÄ VESI JA FONDI/LIEMIKUUTIO SEKÄ MUSTAPIPPURI. LISÄÄ SIPULISEOKSEEN SINIHOMEJUUSTO JA SMETANA. KAADA SEOS TAIKINAN PÄÄLLE. LEVITÄ JUUSTORAASTE PÄÄLLE.

200 ASTETTA N. 25 MIN.

Toi on tarpeeksi yksinkertanen mulle ja laitan sitten sinihomeen sijasta emmentaalia ja smetanan tilalle maitoa tai jugurttia. Kai se käy :). Maitotuotteita kaikki. :).

Löytyi täältä: http://pastanjauhantaa.blogspot.com/2007/01/sipulipiirakka-suunnitelmissa.html

Suurmestari Salami kirjoitti...

Toivottavasti sipuleita oli enemmän kuin kaksi, tai piirakasta saattoi tulla aika köyhä. Tuliko piirakasta mainiota?

Nakkikeitto on muuten herkkua, niin epäilyttävältä kuin se kuulostaakin. Lihapullat taas on jostain syystä mulle vaikeita - kerran unohdin kaikki mausteet ja niistä tuli ihan kamalan makuisia. Treenin paikka.

Mun suunnitelmissa tänä vuonna käyttää johonkin sardinia. Ehkä sitten opin tykkäämään siitä.