Vanha tuttu kysyi sunnuntaina, mitä olen kokkaillut viime aikoina. Ei tullut mieleen mitään suurta ja mahtavaa viime ajoilta, mutta kerroin kuitenkin täydellisen leivän metsästyksestä, josta on ollut viime aikojen keittiömissioni. Olen vasta taipaleen alussa, vaikka hyviä tuotoksia olenkin saanut aikaan. Ehkä tulevaisuudessa unohdan hiivan ja alan tehdä leipäni juureen. Myös yleiskone taikinan vaivaamiseen olisi kai ylellisyyttä, mutta katoaisikohan leivän teosta sitten käsityön maku ja tyydytys oman työn tuloksista? Kertokaa, te yleiskoneelliset.




Maanantai-illan leipä
50 g hiivaa
5 dl vettä
1 rkl hunajaa
1,5 tl suolaa
2 dl ruisleseitä
n. 7,5 dl kolmen viljan sämpyläjauhoja
2 rkl oliiviöljyä
Murenna hiiva hieman reilu kädenlämpöiseen veteen ja lisää hunaja ja suola. Anna ainesten liueta veteen. Lisää ruisleseet ja anna niiden turvota hetki. Lisää jauhoja hiljalleen, kunnes taikina on, hmm, sopivaa (eli mieluummin hieman löysää kuin tiukkaa, mutta miten oikeaa koostumusta voisi kuvailla? Sitä yritän selvittää). Lisää öljy ja vaivaa taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. Jätä taikina kohoamaan lämpimään paikkan, kuten lampun alle. Anna turvota kaksinkertaiseksi.
Muotoile taikina jauhotetulla pohjalla kahdeksi leiväksi ja anna vielä kohota lämpimässä. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Kun laitat leivät kuumaan uuniin, laita uunin pohjalle kulhossa kiehuvaa vettä ja pienennä lämpötila 200 asteeseen. Paista noin puoli tuntia kunnes pinta on kauniin ruskea ja pohjasta lähtee koputtaessa kumea ääni.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti