Leipää

Meitä odottaa keittiössä tuore ja tuoksuva itseleivottu leipä. Leivässä itsessään ei ole mitään ihmeellistä tai erikoista, mutta leivän leipominen on vain niin palkitsevaa (toisin kuin vaikka korvapuustien näpertäminen). Leivän leipomisessa ei vaadita ihmeellisiä kikkailuita tai erikoisen tarkkoja määriä mistään, vain muutama pikku asia kannattaa muistaa. Ilman suolaa se ei maistu miltään. Ilman makeaa polttoainetta, aikaa ja kunnon vaivaamista se ei ehdi ja jaksa nousta.

LEIPÄNEN

2,5 dl vesi-maito-seosta
25 g hiivaa vajaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
1/2 tl suolaa
n. 6 dl kolmen viljan leipäjauhoja
reilu luraus öljyä

Neste kädelle haaleaksi ja sekaan hiiva ja hunajaa (tai sokeria) hiivan polttoaineeksi. Suola ja pieni osa jauhoista sekaan. Taikinanjuuri ja liinan alla lämpimään paikkaan muhimaan xx minuutiksi - aikaa muille puuhasteluille. Iltapala-ajan lähestyessä lisätään loput jauhot, vaivataan pitkään vaikka telkkarin ääressä ja loppuvaiheessa lurautetaan öljyä sekaan. Annetaan taikinan vielä nousta lämpöisessä xx min. Kun taikina on noussut tuplaksi, sen voi muotoilla jauhotetulla alustalla ja antaa taas hetken nousta liinan alla, kun uuni lämpenee 200-asteiseksi. Lopuksi pinnan voi vielä kostuttaa ja siihen voi leikata terävällää veitsellä kuviot. Leipä uuniin n. 20 minuutiksi - se on kypsä kun pohjasta lähtee koputellessa kumea ääni.

Lämpimäisen päälle vain voita, muuta ei tarvita.