Hämärältä sivukadulta löytyi paikallisen suosittelema paikallinen ravintola Kek Rozsa Etterem, jonka pörkölt oli erinomaista. Ruoka oli todella hyvää ja edullista, mutta Sinisen ruusun miljöö ei askeettisuudellaan juuri houkutellut viihtymään. Taustalla pauhasi telkkarissa Tanssii tähtien kanssa, ja selvästi unkarilaisten lanne liikkuu tulisemmin kuin meikäläisten.
Kauppahalli
Kauppahallit ja torit on mun suosikkeja! Tuoreita vihanneksia, liha- ja leipäkauppoja ja Budapestin hallissa lisäksi paprikamausteita, kuivattuja paprikoita ja valkosipulia. Ruokatuliaiset (kuivatut chilipaprikat, paprikajauheet ja -pyreet) tuli hankittua. Jos hallin asiakaskunnan olettaisi vastaavan keskimääräistä budapestiläistä, olisi keski-ikä n. 65 v ja sukupuolijakauma seuraava: mummot ostoksilla, papparaiset yläkerran ruokapaikoissa oluella.
Yhdessä kojussa valmistettiin struudeleita lähes sarjatuotantona. Ne olivat aika erilaisia kuin saksalaiset struudelit: taikinaa oli vain nimeksi, täytettä hyvin runsaasti. Tarjolla oli sekä makeita että suolaisia vaihtoehtoja. Makeista struudeleista monessa oli täytteenä rahkaa ja makeutta saatiin päälle ripoteltavasta tomusokerista. Aika täyttävä välipala!
Terveysvesi
Budapestin kylpylöissä virtaa lähdevesi, joka parantaa kaikki vaivat huonosta ihosta ruuansulatusongelmiin. City Parkista löytyi pömpeli, jossa tätä terveysvettä sai ostaa tuopeittan ja pulloittain, eikä terveyden hintakaan ollut kovin paha: puolen litran töppönen maksoi 30 forinttia, eli noin 10 senttiä. Sitä piti kokeilla, sillä olihan ainakin Maisun iho kylpylän jäljiltä samettia ja silkkiä. Helskatin pahaa se terveysvesi vain oli, rikin katku tuntui nenässä ja kielellä. Hukkaan meni mun terveysvesi, nurmikko sai puolet tuopista.
Muut ruuat ja juomat
Paikallisia herkkuja tuli maisteltua. Ruoka on aika tuhtia ja rehellistä: paprikaa, tomaattia, kaalia, lihaa, eikä rasvan määrässä ole turhia pihtailtu. Paikalliset ravintolat eivät ole suoranaisesti kasvissyöjän taivaita, ja itsellenikin maistui kasvikset tavallista paremmin matkan jälkeen.
Unkarin viinejä on haukuttu niiden makeuden takia ja neuvottu tilaamaan aina kuivaa viiniä. Paikalliset chardonnayt olivat ainakin ihan hyviä, tuliaisiksi tuotu pullo on toistaiseksi juomatta ja arvioimatta. Paikalliset oluet olivat aika helppoja ja hieman maukkaampia kuin suomalaiset. Soproni-olut maistui parhaalta!
Harmi, että sopivia kuvatallenteita oli kovin vähän. Suurimmassa osassa matkaseuralaiset ovat näkyvissä. Täytyy pyytää niiltä lisää kuvia (vink vink rakkaat matkaseuralaiseni)!
1 kommentti:
no tottahan me omia naamareitamme haluamme nähdä!! mua harmittaa kyllä hulluna se mun koneongelma. Oikein sormia syyhyttäisi pistää kuvia jakoon.
Lähetä kommentti