Rapujuhlat olivat lauantaina. Päivä päätettiin jo kauan sitten, mutta valmistelut jäivät sitten viimeiseen hetkeen. Onneksi Webarista vasta torstaina tilatut ravut saatiin lauantaiksi. Eikä maksanut paljoa: valmiiksi keitetyt (vaikkakin melko pienet) täpläravut maksoivat vain pari euroa kappaleelta! Alkuruoaksi meillä oli Strömsön innoituksella valmistettua sipulikeittoa ja lämpimiä juustovoileipiä. (8 kpl pitkään oliiviöljyssä haudutettua sipulia, muutama valkosipulin kynsi, 0,5 l lihalientä, 0,5 l kuivaa valkoviiniä, pippuria, laakerinlehtiä ja timjamia). Muuten keitto oli oikein hyvää, mutta jatkossa taidan valita hieman vähemmän hapokasta viiniä keiton sekaan. Onneksi hapokkuus hieman taittui, kun keitto muhi vaikka kuinka kauan hellalla. Ihme kyllä keitto näytti maistuvan myös vajaa kaksivuotiaalle vieraalle. Alkon mukava myyjä suositteli ranskalaista kevyttä punaviiniä keitolle ja osui suosituksessa täysin nappiin!
Ravut nautimme perinteiseen tapaan paahtoleivällä, majoneesillä, tillillä ja sitruunalla, sekä kamalalla sotkulla ja servieteillä. Snapsin saimme tarjolle vasta ensimmäisten rapujen jälkeen, sillä light-kossu oli ehtinyt yön aikana jäätyä pakkasessa. Vaikka rapujen kuori oli kiinalaisia rapuja pehmeämpi, kahdeksan auki näperrettyä rapua oli aika passeli määrä. Mahtui mahaan sitten vielä jälkiruokakin, omenahyve ja vaniljajätski. Mums!
4 kommenttia:
Ravut on jääny tältä syksyltä syömättä, mutta muuten elonkorjuukausi on ollut tuottava. Meillä on oma omenapuu ja tänään voisi tehdä omenahilloa talven varalle. Lisäksi meillä on herukka- ja karviaispensaita ja äidin kasvimaalta on vihanneshylly taas täynnä.
Mitä sie laitoitkaan siihen kukkakaalijuttuun??
Vielä ehtii rapuilemaan! Ja viikonlopuksi Helsinkiin??? Tule!
Mäkih tahtoisin oman pikku puutarhan, ihan vaan omput, marjat ja yrtit riittäis (ja salaatit, kesäkurpitsat, porkkanat, sipulit ja kaikki mitkä unohdin).
Kukkakaaligratiini on helppo: keittää suolatussa vedessä kovankypsäksi. Päälle juustoraasteesta, yhdestä munasta, yrteistä, suola-pippurista ja lorauksesta kermaa sellanen aika typäkkärakenteinen kuorruttus. Ja uuniin ja ulos kun gratiini on saanut väriä! Tosi herkkua esim. miedon, paistetun kalan kanssa.
Tein gratiinin Kotiruoka-kirjan mukaan valkokastikkeesta ja juustoraasteesta. Oikein hyvän makuista jos ei kiinnitä huomiota siihen kukkakaalin makuun. Eli ei tullut kovin suurta ystävää vielä.
Eilen grillattiin kesän ainut kerta pimeägrillausta, eli pimeässä tulilla ja syötiin myrskylyhdyn valossa. Hyvää ruokaa. Pääjuttu oli porsaanfile cocacolamarinadissa! Oli tosi hyvää. Sain vinkin yhdeltä työkaverilta. Siihen tulee cocista pippuria ja suolaa. Jussi lisäsi myös hieman öljyä ja chiliä. Siitä tuli niin hyvää...
Huima keko!
Lähetä kommentti